Kaukaalla tehdään taas teollisuushistoriaa

(Blogi, Mikael Pentikäinen, 1.10.2014) Kaukaan tehdas Lappeenrannassa on ollut monen teollisuushistorian merkkitapahtuman näyttämö. Se oli sitä ensimmäisen kerran yli 120 vuotta sitten, kun Lauritsalassa alkoi lankarullien valmistus.

Lankarulla toi lähes 20-vuotiaan yhtiön Saimaan rannalle. Nimensä Robert Björkenheimin perustama Kaukas oli saanut Kaukastenkoskesta, joka sijaitsee nykyisin Hyvinkään alueella, aikanaan Mäntsälässä.

Viisi vuotta lankarullatehtaan jälkeen käynnistyi selluloosatehdas. Sen jälkeen Etelä-Karjalan teollinen ylpeys on huikeasti kasvanut, kuten Lappeenranta sen ympärillä. Sellun lisäksi Kaukaan porttien sisällä syntyy sahatavaraa, paperia ja energiaa.

UPM Kaukaan tehdasalue LappeenrannassaUPM Kaukaan tehdasalue Lappeenrannassa

Oma tieni Kaukaan kanssa yhtyi, kun päätoimitin 1996 - 1999 tehtaan porttien kupeessa maakuntalehti Etelä-Saimaata. Päätoimittaja oppi nopeasti haistamaan, milloin sellutehtaalla oli tuotantohäiriöitä. Niitä oli harvoin – mutta joskus sentään, mikä kuului asiaan, koska tehtaalla on sen perinteen mukaisesti kehitetty koko ajan uutta. Kun uutta rakentaa, joskus se tuoksuu naapuriin.

Tänä vuonna Kaukas tekee jälleen historiaa, kun sen tutkimuslaitoksessa kehitetyn UPM BioVernon, toisen sukupolven uusiutuvan dieselin, tuotanto alkaa. Investointi on merkittävä, 175 miljoonaa euroa.

BioVernosta voi tulla biotalouden nimiin vannovan Suomen uusi merkkituote. BioVernoa valmistetaan vanhan rullatehtaan vieressä uudessa biojalostamossa. Sitä tehdään mäntyöljystä, joka on sellun valmistuksen tähde.

UPM BioVerno uudistuva diesel
UPM BioVerno uusiutuvaa dieseliä valmistetaan 120 vuotta vanhan lankarullatehtaan viereisessä biojalostamossa Kaukaan tehdasalueella.

BioVerno oli näkyvässä roolissa 30. syyskuuta Finlandiatalolla, kun salintäysi joukko oli kuulemassa WWF:n tuoreesta Living Planet 2014 -raportista ja pohtimassa metsäpohjaisten biopolttoaineiden roolia ja tulevaisuutta UPM:n ja WWF seminaarissa.

Panelistit UPM:n ja WWF:n seminaarissa
Panelistit vasemmalta: Mikael Pentikäinen, moderaattori, Jari Luukkonen (WWF), Heikki Vappula (UPM), Antti Asikainen (Metla) ja Mika Anttonen (St1)

Paikalla oli teollisuusväkeä, ympäristöihmisiä, poliitikkoja, tutkijoita ja mediaa. Oli hienoa aistia arvostus, jolla suhtaudutaan UPM:n muutokseen perinteisestä metsäteollisuusyhtiöstä Suomen biotalouden suunnannäyttäjäksi.

Ville Niinistö
Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Ville Niinistö päätti WWF:n ja UPM:n yhteisen biopolttoaineseminaarin

Kaikki näkivät, että UPM kantaa esimerkillisesti omaa vastuutaan maailmasta ja biotalouden edistämisestä. Biopolttoaineiden rooli kestävän kehityksen edistämisessä ja monimuotoisen luonnon varjelemisessa oli vahvasti esillä.

BioVerno ja muut metsien biomassasta valmistettavat tuotteet ovat olleet tärkeällä tavalla muistuttamassa suomalaisia siitä, että Suomi elää vastakin metsästä. Moni on saattanut ajatella median murroksen aiheuttaman paperiteollisuuden globaaleiden haasteiden vuoksi, että metsäteollisuuden aika on ohi.

Tämä ajatus on väärä. Metsäteollisuus on vastakin Suomen talouden selkäranka. Sen rooli voi olla sitä suurempi, mitä rohkeammin suomalaisten bioyhtiöiden kehittäjät pystyvät luomaan uusia tuotteita. BioVerno näyttää tässä esimerkkiä.

Biomassa tarjoaa huikeita mahdollisuuksia. Suomen kannalta on tärkeää tarttua niihin, ja sillä tavalla rakentaa kestävää taloutta ja yhteiskuntaa.

 

Mikael Pentikäinen
Mikael Pentikäinen

Päätoimittaja
Maaseudun Tulevaisuus